Pelastusoperaatio Kallaste!

Avainsanat

, , , , , , ,

Jokainen Kallasten talon nähnyt lumoutuu. Vanhan Sanatorium-puiston kaukaisessa laidassa ränsistyneenä ja yksinäisenä seisova keltainen kivitalo palauttaa kulkijan nopeasti 1910-luvulle, juuri valmistuneen talon pihamaalle, keskelle tarttolaisen sivistyneistöperheen työteliästä nelilapsisen perheen arkea. Virolainen kansanrunoudentutkija, aktiivinen kansallisuusliikkeen mies, lehtimies ja opettaja Oskar Kallas oli asunut puolisonsa, suomalaissyntyisen Ainon kanssa Tartossa jo lähes kymmenen vuotta kun he ryhtyivät rakennuttamaan omaa taloa. Talon arkkitehdiksi  tuli suomalainen arkkitehti Valter Thomé, joka suunnitteli talosta uusklassisen 14-huoneisen talon isoine puutarhoineen. Kirjailija Kallas, monen lapsen äiti riemuitsi omasta huoneesta, joka vihdoin oli toteutumassa:

Minä saan nyt vihdoinkin oman huoneeni. Sitä pannaan paraikaa kuntoon, nikkari, joka korjaa Godenhjelmien vanhat huonekalut on jo useita viikkoja meillä. Syrjän surkea kyökkipöytä on yhtäkkiä muuttunut kiiltävän kauniiksi, hienoksi kirjoituspöydäksi; kellarissa seisonut sänky mitä komeimmaksi empirevuoteeksi. Et usko, kuinka iloitsen siitä, että vihdoin saan oman nurkkani minäkin.

Alkuvuodet talossa olivat kiireisiä, työt veivät molempia, ja levottomuus vaivasi Ainoa, mutta Oskar viihtyi puutarhassa ja Ainokin nautti pitkistä kävelyistä kaupunkiin ja illoista kotona lasten kanssa. Tulevat poliittiset myllerrykset ja sodat kuitenkin käänsivät perheen ja talon tulevaisuuden. Arkkitehti Thomé kuoli vain neljä vuotta myöhemmin punaisten luoteihin Suomen sisällissodassa veljiensä kanssa. Samana vuonna Kallakset luopuivat talosta ja siirtyivät vastaitsenäistyvän Viron lähettiläspariskunnaksi Helsinkiin. Tarttoon he eivät enää koskaan palanneet asumaan.

Kallasten talo on tämän jälkeen elänyt monia vaiheita, se on toiminut lastenkotina ja ollut mm. kirjailija Jaan Kaplinskin suvulla ilmeisesti jo 1920-luvulta lähtien. Nyt jo pitkään talo on ollut unohdettuna puiston ja korkeitten puitten keskellä. Koin saman lumouksen kuin muut talolla vierailleet käydessäni siellä ensimmäisen kerran kevään 2016 kirkkaassa lumisessa auringonpaisteessa, sen jälkeen se on kuulunut aina Tarton vierailuihini. Moni on taloa dokumentoinut eri vuodenaikoina, ja surrut sen kohtaloa.

https://sillatavallaolemmetaalla.files.wordpress.com/2016/03/img_0334.jpg?w=1288&h=966

Kuluneen vuoden aikana monet tahot ovat vihdoin heränneet talon kunnostamisen puolesta. Helsingin Sanomat teki jutun talosta syksyllä 2017 ja keväällä 2018 Suomen Kulttuuriperinnön tuki ry otti yhteyttä Aino Kallas Seuraan ja teimme yhdessä aloitteen talon kunnostamiseksi yhdessä Tuglas-seuran ja Suomen kirjailijaliiton kanssa. Aloite sai mediahuomiota ja meidät otettiin vastaan Viron Suomen suurlähetystössä, mutta asia ei tuntunut etenevän, eikä pienillä seuroilla tuntunut olevan tarpeeksi resursseja näin ison asian eteenpäinviemiseksi.

IMG_7595

140-vuotiasta Ainoa muistettiin keväällä 2018

Tänä syksynä seuramme jäsen Airi Palo oli yhteydessä keskusteltuaan Tarton Suomi-seuran ja Tampere-majan johtajan Sakari Neuvosen kanssa, ja hänen ansiostaan hanke sai tuulta alleen. Neuvosen hyvät kontaktit Tarton kaupungin johtoon, museovirastoon ja kaavoituosastoon mahdollistivat kokouksen marraskuussa, jossa eri toimijat pohtivat talon nykytilaa ja tulevia mahdollisuuksia. Aktivoituminen on herättänyt paljon kiinnostusta ja lehtijuttuja on ilmestynyt Postimees-lehdessä useampia.

 

 

IMG_7602

Talon sisäosat ovat tuhoutuneet mutta kuulemamme mukaan alkuperäinen portaikko on säilynyt. Taloon myös tehty uusi katto. Muuten tarkempaa kuntokartoitusta ei ole tiedossa.

Tämän kokouksen perusteella tiedämme, että talon ja tontin nykyinen omistaja Nordecon-rakennusyhtiö, joka osti talon 2005 Kaplinskien suvulta, oli suunnitellut taloon asuntoja, mutta heidän muut rakennussuunnitelmansa saivat vastustusta alueen asukkailta ja koko hanke on nyt jäissä, kuten alueen kaavoituskin. Kallastea ei ole suojeltu, mutta taloa ei myöskään saa hävittää – on myös selvää, että ylisuojelulla voidaan estää talon mahdollinen kunnostaminen ja käyttö uudelleen. Tärkeintä olisikin, että talo voitaisiin kunnostaa kirjallisuus- ja kulttuuritaloksi kaupunkiin, joka on nimetty Unescon kirjallisuuskaupungiksi. Näin sen avulla voitaisiin kunnioittaa paitsi Kallasten myös Kaplinskin kirjallista perintöä, ja vaalia esimerkiksi Viron ja Suomen välisiä kirjallisia suhteita. Mikä voisikaan sopia paremmin? Lisäksi talo on eittämättä tärkeä alueen asukkaille, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa olla mukana esimerkiksi puutarhan kunnostusprojektissa.

IMG_7879

Oskar Kallaksen kuva Helsingin Viron lähetystön seinällä

Talon kunnostaminen olisi myös suuri kunnianosoitus Oskar Kallaksen merkittävälle perinnölle Viron kulttuuri- ja poliittisessa historiassa. Tänä vuonna on Viro100-vuoden ja Aino Kallaksen 140-vuotisjuhlan lisäksi myös Oskar Kallaksen 150-vuotisjuhla. Mikä voisi olla parempi hetki ryhtyä usean suomalaisen ja virolaisen tahon kanssa yhteisiin ponnisteluihin talon tulevaisuuden puolesta!

Vetoamme nyt kaikkiin kulttuuritoimijoihin, jotta sana tästä hankkeesta leviäisi ja ennen muuta vetoamme sellaisiin tahoihin (säätiöihin, instituutteihin, jopa yksityishenkilöihin), joilla voisi olla sellaista varallisuutta, jolla talon voisi ostaa ja ryhtyä rakentamaan siitä esim. säätiöityä kirjallisuus- ja kulttuuritaloa. Rakennusyhtiö Nordecon on jo ilmaissut halukkuutensa myydä talo ja sen tontti, mutta on selvää, että kyseessä on paljon rahoitusta vaativa hanke. Talon ja sitä ympäröivän puutarhan/puistoalueen kunnostaminen mahdollistaisi hyvin monenlaisten tutkimusprojektien ja hankkeiden kehittämisen kirjallisuuden, Suomen ja Viron välisten kulttuurisuhteiden, arkkitehtuurin historian, puutarha- ja maisemahistorian sekä kaupunkihuvilakulttuurin tutkimiseksi ja kehittämiseksi. Parhaiten talo voisi toimia yhdistäessään tiedettä, taidetta ja residenssitoimintaa.

 

  • Maarit Leskelä-Kärki, kulttuurihistorioitsija, dosentti, Aino Kallas Seuran puheenjohtaja

Lähteet (jutuissa on paljon kuvia ja myös videoaineistoa Kallastesta):

Video: kultuuriloolise maja tumedasse tulevikku langes valguskiir. Postimees 22.8.2018

Leskelä-Kärki, Maarit: Talon jäljillä -blogikirjoitus

Kunnas, Kaja: Katossa reikä ja kellarissa vettä – pala suomalais-virolaista kulttuurihistoriaa uhkaa tuhoutua rakennusyhtiön omistuksessa. Helsingin Sanomat 20.9.2017

Majander, Antti: Kirjailija Aino Kallaksen kotitalo muistuttaa kaatopaikkaa – nyt suomalaiset kulttuuritoimijat haluavat pelastaa hylätyn arvorakennuksen. Helsingin Sanomat 9.4.2018

Hanson, Raimu: Soome aitab kultuuriloolist kodu elustada. Postimees 9.4.2018

Hanson, Raimu: Tartu Soome selts tegi ettepaneku võtta kaitse alla Oskar ja Aino Kallase maja. Postimees 

Jutun kuvat: Maarit Leskelä-Kärki

Mainokset

Sudenmorsian 90 vuotta

Sudenmorsiamen kirjoittamiskesästä on 90 vuotta – sen kunniaksi paluu Kassarin saarelle ja kirjoittamisprosessiin!

Kulttuurihistoria nyt!

Onnellinen olo, ihana ilta, kuulas kirkkaus, niin että voisi laskea joka ruohonkorren. – Kävin niemen kärjessä, jossa ennen on ollut ihmisten asumus – kolme syreenipensasta on kaikki, mitä heistä on jäljelle jäänyt. Olen luonut. Luojalle kiitos siitä ja Kassarista. Ensimmäinen lämmin yö tulossa. (26.6.1928)

Kesäkuussa 1928 Lontoossa lähettilään puolisona asunut virolaistunut suomalaiskirjailija Aino Kallas matkusti kiihkeän Lontoossa vietetyn diplomaattivuoden jälkeen kesäparatiisiinsa Kassarin saarelle, Hiidenmaalle Viroon. Takana oli kaksikymmentäviisi esitelmää sisältänyt esitelmäkiertue Englannissa, jonka kuluessa kirjailija tunsi yhä voimakkaammin tarpeen vetäytyä luomaan jotain uutta. Merimatkalla Englannista kohti Viroa hän kävi ”aivojen suursiivousta luovaa työtä varten”, ja yhdeksäntenä kesäkuuta Tallinnaan saavuttuaan hän kirjoittaa päiväkirjaansa: ”Tahtoisin kuvata kaksoisolennon, joka pakenee päivää ja arkea, yöhön ja metsiin – ihmissudeksi. Tunteita, vaistoja, vielä alkuvoimaisempia kuin rakkaus!” Edessä oli kuusi viikkoa ”yksinäisyyttä, askeetin oloa”, täydellisiä olosuhteita luomistyötä varten.

Kallasten perhe oli ostanut vanhan talon silloin vielä erillisellä saarella olevalta alueelta vuonna 1924 ja seuraavana vuonna he…

View original post 835 more words

Aino Kallaksen syntymäpäiväkävely 2.8.

Aino Kallas-kävely 2018 järjestetään Aino Kallaksen 140-vuotissyntymäpäivänä to 2.8.2018 klo 17.00 Helsingissä Päivälehden museossa, Ludviginkatu 2-4. Kävelyn aiheena on Aino Kallaksen ja Ilona Jalavan elinikäinen ystävyys.

 

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 140 vuotta myös käsityötaiteilija Ilona Jalavan (1878-1960) syntymästä. Jalava teki monipuolisen elämäntyön käsityönopettajana, taide- ja käyttötekstiilien sekä kirjontamallien suunnittelijana, liikenaisena ja järjestöaktiivina.

Ilona_Jalava_(1906–1960),_textile_designer

Kuva: Wikimedia commons/Kansallisarkisto

Aino ja Ilona tutustuivat toisiinsa jo pikkulapsina, kävivät samoja kouluja ja suuntautuivat luovaan työhön kiinnostustensa mukaisesti. Heidän ystävyytensä muodostui syvälliseksi ja lujaksi, ja Ainon muutettua pois Suomesta he onnistuivat kirjeenvaihdolla vaalimaan läheistä ystävyyssuhdettaan yli 50 vuoden ajan. Ystävyys katkesi Ainon kuolemaan 1956.

Tilaisuus on yleisölle avoin ja sinne on vapaa pääsy. Lisätietoja antaa Pirkko-Liisa Rauhala. (pirkko.rauhala02(at)gmail.com)

57334E39-E4DE-461D-9DFC-E5AB9413F18D

Aino Kallaksen ja Ilona Jalavan ystävyyden intensiivisyys ja merkitys käy ilmi heidän laajasta kirjeenvaihdostaan, jonka Riitta Kallas julkaisi 1980-luvulla osana tätä kaksiosaista kirjekokoelmaa.

 

Tervetuloa Ainon nimipäiville!

Lämpimästi tervetuloa viettämään Ainon nimipäiviä jo perinteiksi muodostunein juhlallisuuksin! Keskiviikkona 9.5. nimipäiviä vietetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa. Helatorstaina 10.5. järjestämme retken Aino Kallaksen lapsuuden ja nuoruuden kesämaisemiin Lopen Syrjään.

Ohjelma

Keskiviikko 9.5.2018 klo 16.00–17.45
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasali, Hallituskatu 1, Helsinki

Aino Kallaksesta, hänen kirjoistaan, kollegoistaan ja vaikutuksestaan omana aikanaan ja nyt ovat puhumassa dosentti Maarit Leskelä-Kärki, kirjailija Imbi Paju, dosentti Tiina Mahlamäki ja kriitikko Otso Kantokorpi. Runoilija Katja Seutu lukee runoja ja kertoo lukijasuhteestaan Aino Kallakseen, Lauri Seutu laulaa Mirkka Rekolan ja Helvi Juvosen runoja.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista.
SKS:n juhlasaliin mahtuu 100 henkeä.

Lisätietoja SKS:n sivuilta.

***

Torstai 10.5.2018 klo 13 alkaen (yhteinen ohjelmallinen osuus)
Lopen Syrjä, Kallaksentie 77, Loppi

Lopen Syrjä-seuran puheenjohtaja Erja-Noroviita tutustuttaa juhlijat Kallaksen lapsuuden ja nuoruuden kesämaisemiin sekä kertoo talosta. Lisäksi luvassa on ohjelmaa tuvan salissa, jossa Vilja-Tuulia Huotarinen (Suomen PEN) lukee runoja. Tarjolla on myös nimipäiväkahvit. Ohjelman päätteeksi halukkaat voivat pulahtaa uimaan.

Mukaan voi ottaa omia eväitä, ja ennen yhteisen ohjelman alkua on myös mahdollista ostaa lounasta paikan päältä (kasvislounas 8e, varaathan siis käteistä mukaan).

Miten päästä perille? Paikalle voi tulla omalla autolla (matka-aika esimerkiksi Helsingistä noin tunti), tai sitten vaihtoehtoisesti voi matkustaa junalla Riihimäelle, josta on noin 40 minuuttia Syrjään. Yritämme järjestää ilmoittautuneiden määrän mukaan yhteiskyytejä Riihimäen juna-asemalta paikan päälle.

Ilmoittaudu mukaan Lopen Syrjään viimeistään 27.4.2018 Aino Kallas Seuran sihteerille Karoliina Sjölle osoitteeseen: kamasj@utu.fi. Kerro ilmoittautuessasi tarvitsetko kyydin juna-asemalta Syrjään ja takaisin juna-asemalle.

Retki Lopelle järjestetään yhteistyössä Lopen Syrjä-seuran kanssa.

Lämpimästi tervetuloa!

Ainon nimipäivät järjestävät Aino Kallas Seura, Suomen PEN, SKS ja Lopen Syrjä-seura.

Aino Kallaksen juhlavuosi 140

Vuonna 2018 juhlistetaan Aino Kallaksen 140. syntymäpäivää! Aino Kallas Seura on toiminut jo yli kymmenen vuotta ja juhlavuoteen liittyy perinteisiä tapahtumia Ainon nimipäivistä syntymäpäiväkävelyyn, mutta ripauksella ylimääräistä juhlavuutta. Juhlavuoden tapahtumia suunnitellaan alkuvuodesta ja ohjelma täydentyy kevään mittaan. Tällä hetkellä tiedossa ovat seuraavat seuran tapahtumat:

9.-10.5.2018 Ainon nimipäivät, yhteistyössä PENin kanssa. Nimipäiviä vietetään jo perinteiseksi muodostuneella tavalla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa keskiviikkona 9.5. Helatorstaina 10.5. seura järjestää retken Aino Kallaksen lapsuuden ja nuoruuden kesämaisemiin Lopen Syrjään. Lisätietoja ohjelmasta täältä. Tapahtuma on avoin kaikille Kallaksen ystäville!

2.8.2018 Aino Kallaksen syntymäpäiväkävely ja juhlaseminaari Helsingissä. Lisätietoa tapahtumasta kevään kuluessa!

5.-7.10 Turun kirjamessut – seuran osallistumisesta messuille ilmoitetaan myöhemmin

27.10. Helsingin kirjamessuviikonloppu, Aino Kallas Seuran vuosikokous järjestetään messujen yhteydessä

9.11. Aino Kallaksen kuolinpäivä, ohjelmaa luvassa

Lisäksi seura osallistuu Teatteri Avoimien Ovien Sudenmorsian-produktioon: Silja Vuorikuru esiintyy näytelmän ennakkotilaisuudessa tammikuussa ja seuran jäsenet ovat tervetulleita katsomaan näytelämän ennakkoesitystä 12.2. Lisätietoja silja.vuorikuru(at)helsinki.fi.

Heini Tolan ohjaaman näyttämösovituksen ensi-ilta on 13.2.2018. Silja Vuorikuru on näytelmään liittyen Päivi Istalan haastateltavana 11.1. lisätietoa  täältä

Uusi näyttämösovitus sijoittaa Sudenmorsiamen väkevästi ja ajattomasti tähän päivään. Aino Kallaksen päiväkirjamerkintöjen kautta seurataan Aalon, Sudenmorsiamen, ja Ainon itsensä tarinaa. Molempien naisten rakkaus on palavaa, intohimoista ja repivää. Kielletyn rakkauden, vapauden ja erilaisuuden hyväksymisen teemat ovat kouriintuntuvan totta niin Aalon, Ainon ja kuin meidänkin aikanamme. Molempia johdattaa halu saada olla oma itsensä.

 Esitystä siivittää rouheasti sykkivä, uusi, yhden naisen bändin livemusiikki. Aalon/Ainon roolissa nähdään  Maija Andersson

Aino Kallaksen syntymäpäiväkävely 2.8. Helsingissä ja muita kuulumisia

Perinteinen syntymäpäiväkävely järjestetään jälleen 2.8. Helsingissä Pirkko-Liisa Rauhalan johdattamana. Ohessa lisätietoa, tervetuloa mukaan!

Silja Vuorikurun kirja Aino Kallas – maailman sydämessä on saanut paljon huomiota ja arvosteluja on tullut niin Virossa kuin Suomessa. Pyrimme välittämään niistä tietoa facebookin kautta – jos silmiisi osuu arvostelu esimerkiksi paikallislehdessä, voit laittaa niitä jakoon.

Ja iloisena tietona myös se, että SKS on tehnyt elämäkerrasta käännössopimuksen virolaisen Varrak-kustantamon kanssa!

Juhannuksen alla voi vaikka kuunnella Yle radio 1 ohjelmaa Valkea yö Tauno Pylkkäsen Sudenmorsian-oopperasta, se löytyy areenasta. Tässä ote ohjelman sivuilta:

”Niin tänä valkiana Juhannusyönä Aalo, Priidik metsävahdin vihitty vaimo, ensimmäistä kertaa ihmissutena juoksi.” Aino Kallaksen pienoisromaanissa Sudenmorsian nuori nainen elää kaksoiselämää: päivällä hän on hyvätapainen vaimo ja äiti, öisin hän juoksee susilauman mukana verisillä saalistusmatkoilla. Tarin sijoittuu 1600-luvun Hiidenmaalle, mutta sitä voi lukea myös kertomuksena modernin naisen vapaudenkaipuusta.

Tauno Pylkkänen sävelsi Sudenmorsiamen tarinaan dramaattisen pienoisoopperan, joka sai kolmannen palkinnon Prix Italia –kilpailussa vuonna 1950. Ohjelmassa kuullaan oopperasta vuonna 1957 nauhoittetu esitys. Radio-orkesteria ja radiokuoroa johtaa Jussi Jalas ja keskeisissä rooleissa laulavat Liisa Linko-Malmio, Anita Välkki ja Jorma Huttunen sekä puheroolissa Ture Ara.

Toimittajana Lotta Emanuelsson

Kallas Seura toivottaa kaikille tunnelmallista juhannuksen aikaa ja kaunista kesää,

 

 

vuorikatu 2

Aino Kallas -kävely 2017

Aino Kallas Seura järjestää vuosittain kävely-tapahtuman Helsingissä kirjailijan syntymäpäivänä. Vuonna 2017 vietetään Aino Kallaksen 139-vuotissyntymäpäivää keskiviikkona 2.8.2017 klo 17.00 alkaen Päivälehden museossa, Ludviginkatu 2-4.

 

 

Tämän vuoden teemana:

Aino Kallas – suomalainen, virolainen, maailmankansalainenkallas vuorikatu

Tapahtuman aluksi seuran jäsen Pirkko-Liisa Rauhala esittelee Aino Kallaksen elämää viidessä maassa ja sitä, miten kansainvälinen elämä näkyy Kallaksen tuotannossa ja hänen verkostoissaan. Alustuksen jälkeen kävellään Päivälehden museosta Vuorikadun Hospiziin, nykyiseen Hotelli Arthuriin (Vuorikatu 19) jonka kanta-asiakas Aino Kallas oli kaikkiaan 40 vuoden ajan. Tapahtuma on kaikille avoin ja sinne on vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa!

Lisätietoja antaa Pirkko-Liisa Rauhala,

Pirkko-Liisa.Rauhala(at)helsinki.fi

 

Julkistamistilaisuus: Aino Kallas – Maailman sydämessä

Torstaina 27.4.2017 juhlistamme kirjallisuudentutkija, FT Silja Vuorikurun elämäkertateosta Aino Kallaksesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa klo 17 alkaen. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille!

Ohjelma

  • Tervetuloa!
  • Kirjailijaelämäkerta kertoo, Maarit Leskelä-Kärki ja Kukku Melkas
  • Aino Kallas − Maailman sydämessä, Silja Vuorikuru
  • Lausuntaa, Heidi Krohn

Teosta on saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista, Helsingin Tiedekirjan myymälästä ja SKS:n verkkokaupasta

Silja Vuorikuru: Aino Kallas – Maailman sydämessä. SKS, Helsinki 2017

kallasAino Kallas (1878–1956) asui elämänsä aikana viidessä maassa, mutta tuli tunnetuksi Suomen ja Viron yhteisenä kirjailijana. Rooli ei ollut mutkaton: kirjailija poti läpi elämänsä juurettomuuden tuntoja ja kamppaili hyväksynnästä sekä Suomessa että Virossa. Aino Kallaksesta on muotoutunut mielikuva vahvana, itsekeskeisenäkin taiteilijana. Uusi elämäkerta nostaa esiin uusia piirteitä: näkyviin tulee jo nuorena kutsumuksensa löytänyt kirjailija, jolle taiteellinen inspiraatio vertautui uskonnolliseen kokemukseen. Kuuluisa rakkaussuhde Eino Leinoon oli syvän kirjallisen innoituksen lähde. Myös Aino Kallaksen isän Julius Krohnin varhainen kuolema jätti kirjailijan elämään ja tuotantoon lähtemättömän jäljen. Aino Kallas oli herkkä aikansa yhteiskunnallisille epäkohdille ja otti niihin kantaa kirjallisessa tuotannossaan.

Aino Kallas. Maailman sydämessä on koskettava kuvaus kirjailijasta, joka saavutti poikkeuksellista kansainvälistä menestystä mutta kärsi yksinäisyydestä, ymmärtämättömyydestä ja useista suurista menetyksistä. Teos kuvaa 1900-luvun alkupuolen kulttuurista ja poliittista ilmapiiriä, ihmisten odotuksia, arvoja ja arvostuksia sekä Suomessa että Virossa. Esiin nousee monia ajan kulttuurielämän keskeisiä nimiä, Hella Wuolijoesta V. A. Koskenniemeen.

FT Silja Vuorikuru (s. 1977) on kirjallisuudentutkija ja Aino Kallas Seuran puheenjohtaja. Hän on tehnyt väitöskirjansa Aino Kallaksen tuotannosta.